Vauvan villahousut

Menneille babyshowereille päätimme kaveriporukan kanssa neuloa tulokkaalle setin vaatteita. Yksi teki jakun, yksi peiton, yksi sukat ja lapaset, yksi pipon ja pehmokanin, yksi kaulurin ja minä housut. Langaksi ja väreiksi valitsimme Novitan Woolista petroolin, punaisen ja luonnonvalkoisen. Jokainen sai sitten näistä valita mitä käyttää vai käyttääkö kaikkia. Minä tosiaan valitsin itselleni nuo housut. Ohjeeksi päätyi tämä. Päätimme tehdä vaatteet n.6-9 kk ikäiselle, koska kesäaikaan nyt ei kovasti villavaatteita välttämättä tarvitse. Itsekin siis valitsin tuon 6-9kk ikäiselle tarkoitetun koon ja ostin langatkin sen mukaan. Novitan ohjeille tyypillisesti lankaa jäi yli reilu kerällinen, eli menekki ei ollut edes sen vertaa kuin pienempään kokoon olisi tarvittu.

Välttääkseni jälleen saumojen ompelun, tein molemmat lahkeet pyörönä Magic loopilla ja haarakavennusten alkaessa vain yhdistin ne. Olkaimetkin olisi ohjeen mukaan pitänyt neuloa erikseen ja sitten kiinnittää housujen takaosaan, mutta minä laiskana vain jätin taakse tarvittavan määrän silmukoita apulangalle odottamaan ja neuloin olkaimet kiinteiksi. Koko projektiin tuli siis yhteensä n. 2 cm pätkä ommeltavaa saumaa haaroihin, sillä aivan tiiviiksi sitä ei suoraan saanut. Lopuksi vielä kiinnitin kaksi luonnonvalkoista nappia yläjoustimen yläreunaan. Näiden kanssa ei onneksi tullut yhtään kiire, viimeiset sentit neuloin jo 20 min ennen vieraiden tuloa...

Kuvasta kiitokset tulevalle äidille

Valkosuklaa-limemuffinssit

Kaveri kutsui itsensä kylään ja piti sitten melko äkkiä kehitellä jotain hyvää tarjottavaa. Netin ihmeellisessä maailmassa tuli vastaa sitruunarahkalla täytetyt muffinssit ja päätin tehdä niitä. Kaupan rahkahyllyllä sitten iski inspiraatio, kun sitruunarahkapurkin vieressä oli valkosuklaa-limerahkaa. Päätinkin laittaa muffineihin sitä, koska valkosuklaa nyt vaan on niin hyvää. Lisäksi ostin valkosuklaata taikinaan paloiteltavaksi.

Muffinsseihin (n. 18 kpl) tuli:
2 munaa
2 dl sokeria
100 g sulatettua voita
2 dl kermaa
4,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
130 g valkosuklaata pilkottuna

Ja täytteeksi valkosuklaa-limerahkaa.

Vatkaa munat ja sokeri, lisää joukkoon voi-kermaseos, kuivat aineet ja valkosuklaa. Jaa puolet taikinasta vuokiin, laita päälle nokare rahkaa ja laita päälle loput taikinasta. Paista muffinsseja 200 asteessa n. 15 min. Itse sain (myöskin netin ihmeellisestä maailmasta) idean pursottaa muffinssitaikina vuokiin. Itsellä taikinaa on aina ennen sattunut putoamaan milloin minnekin ja ainakin puolet vuokien ulkopuolelle. Nyt lusikoin taikinan paksuun pakastepussiin, siitä kulma auki ja pursotus vuokaan -> ei mennyt yhtään ohi.

Valkosuklaan olisi voinut sulattaa ja sekoittaa siten taikinaan, nyt valkosuklaa ei hirveästi maistunut, paitsi tietysti täytteessä ja sattumissa. Ensi kerralla voisi ehkä ostaa kaksi levyä suklaata, sulattaa toisen ja pilkkoa toisen.

Babyshowerit

Ystäväni saa vauvan, siispä järjestin hänelle babyshowerit suomalaisittain vauvakutsut. Koolle n. 10 ystävää, tarjolle pientä purtavaa ja ohjelmaksi hauskoja seuraleikkejä niin hauskaa oli.

Vieraille tarjosin suolaisena Kinkkukierukoita, joihin tuli pohjaksi
1 Myllyn Paras Iso Lehtitaikinalevy
Täyte 1:
n. 200 g kinkkusuikaleita
1 keltainen ja 1 punainen paprika
200g yrttituorejuustoa
Täyte 2:
1 tlk tomaattipyrettä
pähkinöitä
paprikaa
purjoa
mustapippuria

Tein nämä kahdella täytteellä koska joukossamme oli myös yksi vegaani ja yksi kasvissyöjä. Molemmissa täytteissä vain pilkotaan ainekset, sekoitetaan ja mätkitään kaulitun n. 30x40 cm kokoisen taikinalevyn päälle. Itse leikkasin levystä n. 1/4 kokoisen kappaleen, josta sitten tein nuo vegaaniset versiot. Täytteiden levittämisen jälkeen levyt kierretään rullalle ja leikataan n. 1 cm paksuisia kiekkoja, jotka paistetaan 225 asteisessa uunissa n. 10-15 min kunnes ovat kauniin värisiä.

Makeaa tarjottavaa olikin sitten useampaa lajia. Suklaapalleroita löytyi kahta eri sorttia ja lisäksi kakku, jonka koristelut ajanpuutteessa jäivät melko mitättömiksi. Olisi pitänyt aloittaa aiemmin.
Suurin ylpeydenaiheeni olivat jalanjäljillä koristetut minttupallerot. Näitä tein ilman koristuksia jo ennen joulua, mutta tällä kertaa palleroiden pinta jäi paljon sileämmäksi, kiitos uusille suklaan käsittelyvälineilleni. Näiden pintaan sitten grillitikulla väkersin valkosuklaasta pikkuiset jalanjäljet. Hyviä olivat ja hienojakin =)

Näiden lisäksi vegaanillekin piti olla suklaata ja kun chocochililtä löytyi kivalta vaikuttava ohje ja pähkinävoita sattui olemaan jääkaapissa, päätin tehdä näitäkin. Ikävä kyllä nämä jämähtivät aika lahjakkaasti kiinni lautaseen, vaikka olivat kylmiäkin. Olisi pitänyt laittaa leivinpaperille, mutta kun sitä ei sattunut olemaan. Hyviä olivat silti, maistuivat hieman Snickersiltä.

Keskellä kaverini tuoma sukaakkau. Suuret kiitokset hänelle, ainakin jotain kaunista pääsi pöytään.

Ja viimeiseksi se murheenkryyni. Päässäni oli hieno idea, jota lähdin toteuttamaan. Kakun pohjaksi päätin tehdä Charlottan. Olisi pitänyt jättää yritys siihen, sillä olisi varmasti ollut hienompi niin... Kääretorttupohjan tein itselle tutulla ohjeella. Kääretortun väliin laitoin sitruunatuorejuuston sijaan appelssiinituorejuustoa ja pakastevadelmat korvasin n. 3/4 dl vadelmahilloa. Kakun kokoamisen hetkellä tuli mieleen, että eihän minulla ole tarpeeksi suurta pyöreää kulhoa. Onneksi äidiltä tuli hieno idea lampuista, ja niimpä kattolamppuni kupu pääsi kakkuni avuksi.

Tästä kakusta tuli nyt Ouluhalli-kakku, se näyttää siis huomattavasti paikalliselta urheiluhallilta. No jaa, aina ei voi onnistua.

Ohjelmaan kuului lahjojen avaus, pantomiimina esitettyjä lastenhoitoon liittyviä sanoja, vauvan puseron koristelu tekstiiliväreillä, "vauvan" syöttäminen sekä siittiön kiinnittäminen munasoluun. Vauvan syöttö tapahtui niin, että syöttäjältä sidotiin silmät, "vauvan" kaulaan kiinnitettiin ruokalappu ja sitten vain syöttämään. Ja ruuanhan oli tarkoitus päätyä suuhun erilaisilla menetelmillä. Tuo viimeinen on muunneltu versio perinteisestä lastenjuhlien ohjelmanumerosta, jossa aasille yritetään kiinnittää häntä. Tässä yritettiin saada siittiöt osumaan munasoluun.

Toisilla osui paremmin ja toisilla sitten taas ei...

Suklaakääretorttupohja

Tässä siis äidiltäni saama ja paljon käyttämäni kääretorttupohjan ohje. Näitä käytän isoon osaan kakuistakin, ei tarvitse miettiä kuinka pohjasta saa tasaisen ja miten se nyt kohoaa. Tämä on helppo, nopea ja melkolailla takuuvarma.

Pohja:
5 munaa
1,5 dl sokeria
1 dl perunajauhoja
2-3 rkl tummaa kaakaojauhetta

Vatkaa sokeri ja munat vaahdoksi. Sekoita joukkoon perunajauhot ja tumma kaakaojauhe. Kaada leivinpaperin päälle uunipellille ja paista 200 asteessa n. 8 minuuttia. Laita toinen leivinpaperi pöydälle ja ripottele sen päälle sokeria. Kun otat levyn uunista, kumoa se välittömästi toisen leivinpaperin päälle ja irrota nyt ylempi paperi pohjan ollessa vielä lämmin. Anna jäähtyä.

Ystävänpäivän yllätykset

Ystävänpäivä on yksi niistä vuoden juhlapäivistä, kun haluan ilahduttaa ystäviäni tekemällä heille herkkuja. Tämän vuoden idea iski Kinuskikissan kirjoitusta selatessa. Itsetehdystä marmeladista sain välittömästi idean niiden kuorruttamisesta suklaalla. Siitä sitten kauppaan etsimään hillo-marmeladisokeria, jota onneksi löytyikin lähicittarista pienen etsinnän jälkeen. Noudatin ohjetta muuten, mutta puolitin määrät ja lisäsin vajaan 1 tl vaniljasokeria (rakastan vaniljaa...). Marmeladi jähmettyi hyvin nopeasti, jolloin massan loput jäivät irtonaisiksi muun päälle. Pitäisi siis onnistua kaatamaan kaikki kerralla vuokaan ilman että pysähtyy kaapimaan kattilan tyhjäksi. Yön yli jääkaapissa jähmettyneestä marmeladilaatasta muotoilin puukolla hyvin tasaisia (tai sitten ei) sydämiä, jotka sitten dippailin suklaassa ihanalla suklaansulatuslaitteellani.

Sydämistä tuli kivan näköisiä, mutta marmeladien rakenne olisi voinut olla ehkä enemmän kaupasta saatavien kaltainen. Mahtoiko ero johtua minusta vai tekotavasta, en tiedä, kun en ole aiemmin marmeladia tehnyt. Seuraavaksi voisi ehkä kokeilla agar agarilla. Nämä ovat muuten vegaanisia, sillä käytin kuorruttamiseen pirkan luomu tummasuklaata, jossa ei ole käytetty maitotuotteita.

Tarkkasilmäisimmät ehkä kiinnittivät huomiota tekstin sisältämään suklaansulatuslaitteeseen. Kyllä, olen ostanut jälleen uuden erittäin hyödyllisen keittiökodinkoneen. Tuo suklaansulatuslaite on kyllä äärettömän kätevä. Suklaa sulaa melkein itsekseen ja myös pysyy sulana, ei tarvitse välillä lämmitellä uudelleen. Lisäksi laitteen mukaan sai kaikenlaisia oheistuotteita, kuten 8 kappaletta muovisia suklaamuotteja. Niitäkin on tullut käytettyä ja toimivat todella hyvin, suklaista tulee kiiltäväpintaisia ja irtoavat helposti muotista. Lisäksi ilmakuplien koputtelu on helpompaa tuollaisesta jäykästä muovisesta muotista kuin pehmeästä silikonisesta. Muottien lisäksi mukaan sai erilaisia välineitä suklaan työstöön, esimerkiksi kierrehaarukan, jonka kanssa myös pallojen kuorrutus käy helposti. Joulun aikana manailin suklaapalloja tehdessä kuinka pallot aina putosivat uudelleen ja uudelleen takaisin kulhoon, mutta ei enää. Ne ongelmat ovat nyt takanpäin. Jee. Melkoinen mainospuhe tästä nyt tulikin, ehkä yritän vain perustella itselleni tämän hankinnan ;) (Pakko vielä mainita, että laitteellahan oli hintaa 19,95 €, joten ei se nyt kaikkein kallein väline ole.)