Tänä yönä on kymmenes kerta, kun katson Oscar-gaalan suorana lähetyksenä. Eli kymmenen vuotta on tuota lähetystä tullut katsottua. Wou. Valvojaisia varten olen perinteisesti panostanut syömisiin ja tällä kertaa päätin tehdä muffinsseja. Suolaiseksi versioksi tein Kinkku-fetamuffinsseja ja makeaksi marjasuklaamuffinsseja.
Kinkkufetat:
250 g kinkkua
200 g fetaa
1 sipuli
3 dl vehnäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
3 tl leivinjauhetta
½-1 tl suolaa
1 tl paprikajauhetta
1 tl mustapippuria
150 g juustoraastetta
3/4 dl öljyä
2 munaa
3 dl maitoa
Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää juustoraaste. Sekoita maito, munat ja öljy, kaada kuivien aineiden joukkoon. Pilko kinkku ja sipuli ja sekoita fetan kanssa taikinan joukkoon. Jaa muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa n. 20 minuuttia.
Marjasuklaat:
75 g margariinia sulatettuna
0,5 dl sokeria
1 muna
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
100 g marjajogurttia
100 g suklaata rouhittuna
Vatkaa sulatettu voi ja sokeri. Vatkaa joukkoon muna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan erissä vuorotellen jogurtin kanssa. Sekoita joukkoon suklaa melko karkeana rouheena/paloina. Paista 200 asteessa n. 15 minuuttia.
Näihin piti alunperin tulla vadelmia ja kermaviiliä, mutta koska jälkimmäistä ei sattunut kotona olemaan, niin soitin äidille kysyäkseni, voisiko tilalla käyttää maitorahkaa. Kyllä kuulemma ja perään tuli lista myös muista korvaavista tuotteista: piimä, jogurtti ym. Siinä vaiheessa tajusin, että minulla on jääkaapissa purkillininen marjajogurttia ja päätin kokeilla itselleni täysin uutta raaka-ainetta muffinsseissa. Jätin myös vadelmat pois, mutta tietenkin niitä voisi halutessaan sen 50 g laittaa.
Maistiaiset piti tietenkin ottaa etukäteen. Marjasuklaista tuli todella meheviä ja marjajogurtti maistuu yllättävän hyvin suklaan seasta. Hyvin positiivinen juttu. Kinkkufetat maistuu myös hyvälle, mutta paperivuokiin ei kannata vastaisuudessa laittaa, taikina tarttuu tiukasti kiinni. Silikonista irtosi todella hyvin. Näistä voi mahdollisesti myös jättää suolan kokonaan pois, kinkku + feta kun tuo suolaa jo sinällään.
Nyt vain jännäämään, keille Oscarit tänä vuonna menevät!
sunnuntai 24. helmikuuta 2013
sunnuntai 17. helmikuuta 2013
Omenapiirakka
Sain joululahjaksi Tupperwaren pikkuisen kaulimen, sitähän piti kokeilla ja testileivonnaiseksi päätyi amerikkahenkinen omenapiirakka. Olen kokeillut kannellisen piirakan valmistusta aikaisemminkin, silloin kansi vain repeili pahasti.
Taikinaan tuli
4½ dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1/4 tl suolaa
150g margariinia
½ dl vettä
Sekoita kuivat aineet, nypi joukkoon margariini ja lisää lopuksi vesi. Laita jääkaappiin n. tunniksi.
Täytteenä käytin samaa ohjetta kuin omenatyynyissä hieman muunnellen. Lisäksi laitoin maapähkinävoita pohjalle.
Täytteeseen kului
n. 1kg omenoita
5 rkl sokeria
3 tl kanelisokeria
3 tl vaniljasokeria
2 rkl perunajauhoja
Pilko omenat isohkoiksi kuutioiksi, lisää sokerit ja perunajauhot, sekoita.
Laita taikina puoliksi, toinen puolikas tulisi olla hieman isompi kuin toinen. Painele isompi piirakkavuokaan, minä käytin uutta hienoa kaulintani tähän tarkoitukseen ja toimi oikein mainiosti. Sivele pohjan päälle maapähkinävoita ohuehko kerros ja kaada päälle omenat. Kaulitse pienempi osa taikinasta ja yritä saada se piirakan päälle tuhoamatta sitä. Paista 200 asteessa n. tunti.
Yritin käyttää taikinkannen tekoon kaulimeni toista osaa, jonka avulla siitä piti tulla verkkomainen. Mitään käsitystä tuosta tekotavasta ei ollut ja kokeilumielellä menin. Homma ei aivan onnistunut. Olisi pitänyt painaa enemmän, jotta reiät olisivat läpäisseet koko kannen ja kannen siirtäminen kakun päälle olisi pitänyt tehdä rullaten. Sain kannen kuitenkin piirakan päälle, vaikka se jälleen kerran hieman repesikin. Tällä kertaa ei onneksi kuitenkaan kovin pahasti.
Maapähkinävoi sopi oikein kivasti omenoiden kanssa ja ompuista tuli ihanan hilloisia. Hyvää oli siis!
Tämä piirakka on myös vegaanista, kun valitsee margariiniksi vegaanisen vaihtoehdon ja unohtaa munalla voitelun. Eipä se voitelu välttämätön olekaan, kun itsekin sen unohdin...
Taikinaan tuli
4½ dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1/4 tl suolaa
150g margariinia
½ dl vettä
Sekoita kuivat aineet, nypi joukkoon margariini ja lisää lopuksi vesi. Laita jääkaappiin n. tunniksi.
Täytteenä käytin samaa ohjetta kuin omenatyynyissä hieman muunnellen. Lisäksi laitoin maapähkinävoita pohjalle.
Täytteeseen kului
n. 1kg omenoita
5 rkl sokeria
3 tl kanelisokeria
3 tl vaniljasokeria
2 rkl perunajauhoja
Pilko omenat isohkoiksi kuutioiksi, lisää sokerit ja perunajauhot, sekoita.
Laita taikina puoliksi, toinen puolikas tulisi olla hieman isompi kuin toinen. Painele isompi piirakkavuokaan, minä käytin uutta hienoa kaulintani tähän tarkoitukseen ja toimi oikein mainiosti. Sivele pohjan päälle maapähkinävoita ohuehko kerros ja kaada päälle omenat. Kaulitse pienempi osa taikinasta ja yritä saada se piirakan päälle tuhoamatta sitä. Paista 200 asteessa n. tunti.
Yritin käyttää taikinkannen tekoon kaulimeni toista osaa, jonka avulla siitä piti tulla verkkomainen. Mitään käsitystä tuosta tekotavasta ei ollut ja kokeilumielellä menin. Homma ei aivan onnistunut. Olisi pitänyt painaa enemmän, jotta reiät olisivat läpäisseet koko kannen ja kannen siirtäminen kakun päälle olisi pitänyt tehdä rullaten. Sain kannen kuitenkin piirakan päälle, vaikka se jälleen kerran hieman repesikin. Tällä kertaa ei onneksi kuitenkaan kovin pahasti.
Maapähkinävoi sopi oikein kivasti omenoiden kanssa ja ompuista tuli ihanan hilloisia. Hyvää oli siis!
Tämä piirakka on myös vegaanista, kun valitsee margariiniksi vegaanisen vaihtoehdon ja unohtaa munalla voitelun. Eipä se voitelu välttämätön olekaan, kun itsekin sen unohdin...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)