torstai 23. kesäkuuta 2011

Pellavahousut

Elokuun alussa olen lähdössä lomalle Roomaan. Suunnitelmissa on paljon kirkkoja, ostoksia ja aurinkoa. Lämpötilat siellä kohoavat kuitenkin tuohon aikaan vuodesta huimiin lukemiin, mutta toisaalta kirkkoihin ei pääse sisälle pikkupikku sortseissa ja topissa. Tämän takia pitikin äkkiseltään ommella uudet housut. (Äkkiseltään sen takia, että kesän aikana ei töiden takia kyllä ehdi ja ompelukonekin jäi Ouluun töiden viedessä minut ensin Euraan ja sitten Rovaniemelle.)

Housujen materiaaliksi valitsin raikkaan vihreän pellavan. Se tietysti rypistyy todella helposti, mutta on materiaalina kuitenkin melko viileää. Ohje housuihin oli vanhemmasta Suuri Käsityö -lehdestä. Tuon ohjeen on suunnitellut nykyinen opiskelukaverini, mikä on ihan hauska yhteensattuma. Ohjeessa oli halkiot housujen lahkeissa, itse jätin ne pois ja ompelin lahkeet ihan tavallisiksi. Vyötärölle oli tarkoitus tehdä nauhakuja napinlävistä, mutta niitä en ehtinyt tekemään. Ehkä toteutan ne myöhemmin.

Ompelin housut tosiaan yhdessä illassa ennen kesätöihin lähtöä. Ennen tätä en ole housuja tehnyt kuin yläasteella opettajan vahvalla opastuksella. Housujen istuvuuden saavuttaminen olikin melko mielenkiintoista. Siihen kuului paljon nuppineuloja ja saumoja. Vyötärön ja lantion kohdalta housuista tuli loppujen lopuksi hyvin istuvat ja olen niihin erittäin tyytyväinen. Muuten housut jäivät tarkoituksella hieman löysiksi, jotta ne eivät hiostaisi niin kovasti.

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Suklainen banaanikakku

Tämä oli taas yksi niitä kokeiluja, kun illalla iskee hirveä himo johonkin makeaan, mutta kaapissa ei oikeastaan ole mitään. Jotain pitää siis leipoa ja mielellään sellaisista aineista, että ei tarvitse kauppaan lähteä (onhan se parisataa metriä aivan liian pitkä matka kuljettavaksi kauppaan...). Kotikokista löytyikin ohje suklaiseen banaanikakkuun. Ja kun kaapissa sattui banaaneja olemaan, pääsi ohje kokeiluun.

Kun olin aloittanut taikinan ja aloin etsiä kakulle sopivaa vuokaa, en löytänytkään mistään kuivakakulle tarkoitettua vuokaa. Olin aivan varma, että minulla sellainen on, mutta eipä tullut vastaan. Ensimmäinen kakku tulikin sitten tehtyä tavan kakkuvuokaan, minkä takia sen ulkomuoto ei ollut kovin kaunis ja siitä ei kuvaakaan ole. Kakusta tuli kuitenkin todella hyvää ja se maistui sopivasti banaanille.

Vuuan puuttuminen jäi kuitenkin häiritsemään, joten kävin ostamassa uuden ja tein kakun uudelleen. Tällä kertaa lisäsin taikinan joukkoon myös 150 g fazerin sinistä ja levyn lopun sulatin kakun päälle. Suklaalisällä kakusta tuli vielä parempaa (yllättäen...).